Kierto II, öljy kankaalle, 2013, 134 x 175 cm

Kierto II, öljy kankaalle, 2013, 134 x 175 cm

Kuka olet, mistä tulet?
Olen Mika Vesalahti, syntynyt Helsingin Alppilassa, jossa myös asun. Työskentelen Vallilan Taiteilijatalossa.

Miten sinusta tuli taiteilija?
Maalaaminen tuntui tarjoavan ainoan kanavan teini-ikäisen sisäisen myllerryksen ilmaisemiseen.
Tämä syveni taiteen tekemisen asenteeksi, joka on kantanut tähän päivään saakka.

Kerrot verkkosivuillasi, että maalaustesi tausta on usein kirjallinen. Kerro tästä enemmän.
Olen aina lukenut paljon: erityisesti filosofia on ollut tärkeällä sijalla. Sitten olen tähän perustuen kirjoittanut itse. Tästä on seurannut, että sama ajatusprosessi on jatkunut myös maalauksissa. Maalauksissa kysymyksenasettelut ja ajatusketjut saavat visuaalisen muodon. En kuitenkaan ota teoriaa tai ajatusrakennelmaa koskaan suoraan lähtökohdaksi: ”Nyt teen tästä maalauksen…”. Ne yhdistyvät intuitiivisen, tiedostamattoman prosessin kautta kokonaisuuksiksi, jotka eivät ole välttämättä suoraan havaittavissa.

Se, että maalauksillani on kirjallinen tausta, tarkoittaa myös kokonaisvaltaisempaa ”kertomusverkostoa”, jonka muodostavat kirjallisen ohella musiikki, elokuva… myös taidehistorian voisi lukea tähän. Rajojen veto on lähes mahdotonta: maalausten takaa kuultaa todellisuus.

Mitä sinulla on tällä hetkellä työn alla?
Olen jo useamman vuoden tietoisesti pyrkinyt tiiviimpään ja pelkistyneempään maalausilmaisuun. Nyt monen näyttelyn ja maalaussarjan jälkeen olen aloittamassa uutta teoskokonaisuutta, jossa nämä tavoitteet toivottavasti toteutuvat. Täsmäkohteena minulla on myös syksyllä tuleva IV Itämeren alueen Biennaali Pietarissa, johon otan osaa muutaman suuremman työn kokonaisuudella: tietenkin Venäjän poliittinen tilanne tarjoaa mielenkiintoisen lähtökohdan uusille maalauksille.

Mistä saat inspiraation työhösi?
Innoitus maalaamiseen syntyy olemassa olevista maalauksista. Tämä tarkoittaa vanhemman ja uudemman taiteen historiaa. Se puolestaan linkittyy kokonaiskulttuuriin, eurooppalaisuuden perinteeseen, valtaisaan kudelmaan ajattelua; kirjallista, kuvallista ja musiikillista artikulaatiota…

Mitään ei tarvitse etsiä, kaikki on olemassa… Tätä tarkoittaa innoittuminen.

Mitkä viimeaikaiset taidekokemukset ovat jääneet mieleesi?
Merkittäviä kokemuksia ei ole oikeastaan paljon, sillä kulttuuritarjontakin hukkuu kaiken tarjonnan ylirunsauteen, ja usein laadun puutteeseen.

Gerhard Richterin retrospektiivinen näyttely Berliinissä kolme vuotta sitten jää elämään merkittävänä kokemuksena. Usean vuosikymmenen kattavat teokset hehkuivat maalauksen sisäistä voimaa, olivat visuaalisesti huumaavia ja sisällöllisesti monitasoisia yhdistäen itseensä historian kerrostumia, poliittisuutta, käsitteellisyyttä, taideteoreettista pohdintaa, henkilökohtaisuutta tavalla, joka on täysin ainutlaatuista.

R.B. Kitaj:n retrospektiivi vuotta myöhemmin saman kaupungin Juutalaismuseossa tarjosi samankaltaisen hätkähdyttävän kokemuksen: läpileikkauksen eurooppalaisuuteen hyvässä ja pahassa. Maalaus avautui intellektuaalisena, kokoavana aatteiden keskuksena, monitasoisena pohdiskeluna, jollainen suomalaisesta taidemaailmasta usein loistaa poissaolollaan…

Nimeä muutama itseäsi eniten innoittanut taiteilija…
Nimien luettelemisen sijaan ajattelen suhdettani kulttuuriin voimakenttänä, josta merkittävät tekijät nousevat esiin ja sinne myös laskeutuvat, tilanteen ja oman elämänvaiheen mukaan. Todellinen rikkaus ja omistaminen on henkisessä pääomassa. Pier Paolo Pasolinin runon sanoin : ”Olla mestareiden rakkauden kohde…”.

Mika Vesalahti, Kierrätystä, akryyli kankaalle, 2013, 100 x 140 cm

Kierrätystä, akryyli kankaalle, 2013, 100 x 140 cm