Kirsi Neuvonen: Luontoäidin helmassa, 24.10-29.11.2015 Keski-Suomen museo

Tekeminen on minulle matkan tekoa. Matkallani piipahtelen erilaisissa paikoissa ja viivähtelen erilaisissa tunnelmissa.

On hienoa olla Keski-Suomen Museon näyttelyn kautta osa jäsenjärjestöjeni Jyväskylän Taiteilijaseuran ja Keuruun taiteilijaseuran juhlavuoden tapahtumaketjua.

Olen lähtenyt Keuruulta, pyörähtänyt muualla ja palannut kotiseudulleni Jyväskylään. Olen juurruttanut itseäni tänne jo yli 30 vuoden ajan. Näyttely Keski-Suomen Museossa on ollut odottamassa jo pitkään toteutumistaan ja nyt sen aika on tullut. Näyttelyn rakentaminen kotikaupungin museoon on vahvistanut tunnettani kuulua tänne, tähän tilaan, tähän ympäristöön, tähän yhteisöön.

Kun teos saa alkunsa ajatuksen tasolla, on sen ensin vakuutettava minut, jotta se lähtee rakentumaan tekniseksi toteutukseksi ja sen oltava tarpeeksi vahva ja kiinnostava koko tekoprosessin ajan, jotta jaksan käydä läpi koko synnytys ja toteutusvaiheen loppuun saakka. Lopputulos on useimmiten yllätys itsellenikin.

Näyttelyn rakentamisessa minulle taiteilijana on kyse tietyn tunnelman tavoittelemisesta. Yhtä paljon kuin kyse on teoksista ja niiden muodostamista tarinoista ja keskinäisestä vuorovaikutuksesta, yritän tavoitella kussakin näyttelytilassa jotain sille tilalle ominaista virettä tai tunnelmaa.

Olen ollut värillisen metalligrafiikan toteuttaja jo vuosia. Välillä teokset ovat runsaita mutta välillä minun pitää toimia päinvastoin, ei lisätä vaan poistaa. Puhdistautuminen on tapa katsoa asioita uudella tavalla ja ottaa itselleen uusi haaste.

Nyt Keski-Suomen Museon Taidehallissa on esillä poimintoja vuorosoudun molemmista puolista, värikkäästä ja runsaasta sekä harmaasävyisestä ja pelkistetystä. Toteutan teoksen harmaasävyasteikolla ja vaikka teoksessa onkin sepiaa, umbraa ja paynes greytä, on vaikutelma silti ensisijaisesti mustavalkoinen. Sävyt, viivat ja nyanssit merkitsevät tällä hetkellä yhtä paljon kuin värien sointu.

Luontoäidin helmassa näyttelyssä on kyse ihmisestä ja luonnosta inspiroitumisesta. Kauneuden kaipuusta, luonnon, elämän ja ajan rytmistä. Ihmisen myönteisestä läsnäolosta ja ympärillämme olevan estetiikan huomioimisesta.

Teen eri aikakausista kuva-analyysejä – en kirjallisia – vaan piirtämällä. Taidehistoria toimii inspiraationi lähteenä. Kerään aineistoa muodista, muotoilusta, arkkitehtuurista ja luonnonhistoriallisista läheistä. Teen tutkimustyötä luomalla uuden tulkinnan, asioista, esineistä tai teoksista jotka ovat minua koskettaneet.

Matkallani etsin menneiden taiteilijoiden teosten kautta yhtäläisiä kiinnostuksen kohteita, sommittelun lähtökohtaa ja yhteistä ajatonta tunnetta. Teokseni muodostavat yhdessä tarinan, joka on alkanut joskus ennen minua ja jatkuu minun jälkeeni. Mietin millaisilla jalanjäljillä kuljen ja ketkä polkua ovat aiemmin kulkeneet.

Samaistun kaihoon – tunnelmaan unelman ja tasapainon välillä. On upeaa päästä jollain tasolla aistimaan tuota pyrkimystä. Se on matkallani äärimmäisen tärkeää.

Kirsi Neuvonen
Luontoäidin helmassa
24.10-29.11.2015
Keski-Suomen museo

Keski-Suomen museon tiedotesivulle