KN_S15_Porvoo_netti_näyttelykutsu_w600

Luontoäidin helmassa -näyttelyssä on kyse ihmisestä ja luonnosta inspiroitumisesta ja kauneuden kaipuusta. Tavoite ymmärtää ja kuvata luonnon, elämän ja ajan rytmiä on keskeistä Neuvosen aihevalinnoissa ja työskentelyprosessissa. Hän haluaa kuvata ihmisen myönteistä läsnäoloa tässä hetkessä ja tuoda kauneuden elementtejä ympärillemme.

– Samaistun kaihoon – tunnelmaan unelman ja tasapainon välillä. Tehdessäni työtä on upeaa päästä jollain tasolla aistimaan halua ja pyrkimystä saavuttaa tuo tasapaino. Se on henkisessä työprosessissani äärimmäisen tärkeää, Neuvonen kertoo.

Pukuteema on toistunut Kirsi Neuvosen tuotannossa yhä uudestaan 1980-luvun lopulta lähtien. Tekijän mukaan ne liittyvät etenkin elämän käännekohtiin, joissa ompelijan tytärtä jo lapsuudessa mielikuvitusta kiehtoneiden pukujen kauneus on tarjonnut tukea ja turvaa.

– Puku aiheena muuntuu moneksi ja elää tuotannon mukana erilaisina variaatioina. Olemme kulkeneet yhtä matkaa jo 28 vuotta, toteaa Neuvonen.

Vuonna 2013 valmistuneiden suurikokoisten pukuteosten lisäksi Neuvonen on toteuttanut Vintagepukuja leikkaamalla paperinuken kokoisia pukuja hylätyistä koevedoksista. Puvut roikkuvat vitriinikaapissa kiinnitettynä metallilankaan.

Juhlava tunnelma jatkuu taidegraafikko Kirsi Neuvosen uudessa tuotannossa. Pukujen väriloiston rinnalla nähdään vähäeleisiä, takaa kuvattuja naisia upeine hiuksineen.

Sisarsarjan muotokuvakokoelma on käänteinen tulkinta muotokuvasta. Historiallisessa kontekstissa hiukset ovat olleet merkittävä osa naisenkauneuden historiaa. Teosten nimet Läsnä, Poissa ja Haaveissa ohjaavat katsomaan naisten olemusta tarkemmin.
– Selfien aikakautena muotokuva on hyvin ajankohtainen aihe. Hiuksilla on ollut merkittävä rooli eri kulttuureissa, eri aikakausilla. Ne ovat olleet vallan symboli, niillä viestitään omasta persoonallisuudesta tai kerrotaan kapinallisuudesta, Neuvonen pohtii.

Taidehistoria toimii Neuvosen inspiraation lähteenä. Hän kerää aineistoa myös muodista, muotoilusta, arkkitehtuurista ja luonnonhistoriallisista läheistä.

– Teen eri aikakausista kuva-analyysejä, en tekstejä, vaan piirroksia. Teos on luupin alla, tulkitsemalla teosta uudelleen jäsennän samalla omaa kokemustani siitä, Neuvonen sanoo.

Sarja Luontopolku on saanut innoituksen Suomen taidehistoriasta. Teoksilla Tyttö ja varis, Käpylehmä, Pölkkyhevonen, Keppihevonen, Karhuntalja, Tukkipoika ja Koivu ja tähti on olemassa esikuvansa.

Matkallaan teosten äärelle hän etsii menneiden taiteilijoiden teoksista yhtäläisiä kiinnostuksen kohteita, ajatonta tunnesidettä ja polkua, jota pitkin teoksen äärelle yhdessä kuljetaan.
– Voin löytää tuon kaihon tunteen näiden suomalaisille rakkaiden menneiden aikojen taiteilijoiden kautta, hän kuvailee.

Neuvoselle luontainen lähestymistapa on leikkisä, mutta kunnioittava.
– Olen tarvinnut tätä lähestymistapaa ja kokemusta tässä vaiheessa elämääni. Tunnustan rakkauteni taiteeseen tekemällä, hän sanoo.

Galleria Vanha Kappalaisentalo
Välikatu 13
01600 Porvoo
www.porvoo.fi/kulttuuri