Katri Heinänen: Pilviä ja peilityyniä 1–5, 2017, 35 x 34 cm, akryyliväri ja piirros vanerille.
Katri Heinänen: Pilviä ja peilityyniä 1–5, 2017, 35 x 34 cm, akryyliväri ja piirros vanerille.

Pilviä ja peilityyniä

On marraskuu. Lampaat ovat hyppineet unen aitojen yli keskelle tietä ja huopuneet siihen. Ajatukset eivät kulje, niiden hermostunut tööttäily kuuluu paksun tiesulun toiselta puolelta. En jaksa lähteä ulos, mutta tämä on hyvä kuukausi karata kauas piirtämällä.

Lokakuun pehmeät syysmaisemat ovat tietokoneen muistissa. Olen lähtenyt lenkille kamera taskussa: hyppimään rapakoiden yli, katselemaan pilviä ja kynnettyjä rinteitä, metsiköitä, lammen sorsia, sillalta puroa, asuinalueiden pensasaitoja, sähköpylväitä, kulkemaan pimeää nopeammin ja ehtimään valoisalla kotiin. Kävelyllä voi hiljentää kaiken yli meluavia arkiajatuksia.

Katselen maisemia ja päätän mennä vielä kauemmas, kesään. En halua teoksiin mitään merkityksiä. Yritän tehdä niistä vain hiljaisia näkymiä.

Asian voi ilmaista myös toisin. Teokset ovat ”jotain muuta”. Ne eivät ole suuria teknisiä taidonnäytteitä. Niihin ei ole keritty lukemattomia ajatuksia. Ne eivät kerro pysähtymisestä. Ne eivät ole asetelmia sisätiloissa, vaan maisemia ulkoa, poluilta ja teiltä. Ne ovat keveitä, pieniä piirroksia, jotain muuta kuin edellinen teossarja.

Teokset eivät ole aivan vielä valmiita. Niistä puuttuu viimeinen silaus, käsityö: lakkaa pintaan, rimat taakse ja vähän hiekkapaperia reunoihin. Sitten ne voisi ripustaa.

– Katri Heinänen